Lähiruokapäivä on kasvanut vuosien varrella merkittäväksi maaseudun, paikallisten tuottajien ja kotimaisen ruoan juhlaksi. Pyysimme muutamia Lähiruokapäivän suojelijoita kertomaan, mikä tekee siitä niin ainutlaatuisen.
Eri maakunnissa toimivat Lähiruokapäivän suojelijat edustavat monipuolisesti lähiruoan kenttää. Mukana on tuottajia, yrittäjiä, kehittäjiä ja viestinnän ammattilaisia. Yhdistävänä tekijänä on halu edistää maaseudun elinvoimaa ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruokapäivän suojelijat pyydettiin mukaan muutama vuosi sitten vahvistamaan Lähiruokapäivän sanomaa omilla alueillaan. Sofia Latvajärvi Satakunnassa, Jukka ja Tuula Ahola Kymenlaaksossa, Heli Miekkamäki Turun seudulla ja Henna Kyyrä Varsinais-Suomessa.
Enemmän kysyntää
Aholafarmin Tuula ja Jukka Ahola ovat olleet mukana tapahtuman ensimmäisestä vuodesta asti. Alkuun he kokivat tärkeänä nostaa tapahtuman kautta esille paikallisia tuottajia ja yhteistyökumppaneita.
– Silloin toteutimme päivää syystorin muodossa, jossa oli paikallisia tuottajia ja yrittäjiä myymässä muun muassa perunoita, juureksia ja marjoja, Aholat kertovat.
Toritapahtumat päättyivät kuitenkin koronan myötä, ja päivästä muotoutui Aholafarmille lounastapahtumien syyskauden aloitus.
– Lähiruokapäivä on tullut vuosien myötä ihmisille tutuksi tapahtumaksi, ja silloin myös meille on enemmän kysyntää kuin muina aikoina, Tuula ja Jukka sanovat.
Yksi parhaista tavoista tutustua omaan lähiseutuun
Lähiruokapäivän ytimessä ovat yhteiset kokemukset. Tapahtumissa pääsee tutustumaan maatilojen arkeen, näkemään eläimiä, maistamaan paikallisia tuotteita ja osallistumaan monenlaisiin aktiviteetteihin.
– Lähiruokapäivä on yksi parhaista tavoista tutustua omaan kotiseutuun uudesta näkökulmasta. Päivän aikana voi löytää paikkoja ja makuja, joihin ei muuten ehkä koskaan tutustuisi”, Heli Miekkamäki hehkuttaa.
Miekkamäki työskentelee Visit Turku Archipelagossa viestinnän parissa ja kehittää lisäksi yhdessä Turun kaupungin kanssa Turkua ja sen ympäristöä entistä houkuttelevammaksi ruokakohteeksi ja -kaupungiksi.
Lähiruokapäivän tunnettuus on lisääntynyt matkan varrella. Henna Kyyrän mukaan alkuperäinen ajatus avoimista ovista on säilynyt, mutta tapahtuma on laajentunut ruoasta myös elämyksiin. Kyyrä työskentelee Yrityssalossa lähiruokayrittäjien parissa.
– Mukana on hyvin erilaisia kohteita, tuotteita, palveluita ja elämyksiä. On hienoa, että tapahtuma ei esittele vain ruokaa, vaan myös ihmisiä, tarinoita ja sitä arjen työtä, jonka ansiosta suomalainen ruoka päätyy pöytään, Kyyrä toteaa.
Miksi lähiruokapäivä koskettaa monia?
Sofia Latvajärvi korostaa Lähiruokapäivän tuomaa lisäarvoa niin yrittäjille kuin vierailijoille. Latvajärvi pyörittää puolisonsa kanssa Meggalaa, joka on viinitila, tilausravintola ja mehustamo.
– Ehdottomasti tämä tuo jokaiselle sekä vierailijalle että yrittäjälle lisäarvoa. Vierailija pääsee nauttimaan herkullisia ruokia ja juomia ja yrittäjät saavat tuoda esille rakkaudella valmistettuja tuotteitaan ja kertoa yrityksestään, Latvajärvi sanoo.
Lähiruoka on enemmän kuin ruokaa
Lähiruokapäivä on avoin ja ilmainen juhla kaikille. Se kutsuu vierailulle niin lapsiperheet, kotimaan matkailusta kiinnostuneet kuin hyvän ruoan ystävät. Päivä tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden maaseudun toimijoille tuoda esiin tekemäänsä työtä ja avata ovensa vierailijoille.
Juhlavuonna muistellaan menneiden Lähiruokapäivien kohtaamisia ja tarinoita. Lähiruokapäivä syntyy paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja kasvaa jokaisen mukana olevan ansiosta.
Henna Kyyrän sanoin: ”Lähiruoka muuttuu usein ajatuksesta kokemukseksi, tarinoiksi ja elämykseksi.”
Tervetuloa mukaan!