Lähiruokapäivää on juhlittu jo vuodesta 2016
Lähiruokapäivää on juhlittu jo usean vuoden ajan. Lähiruokapäivä sai alkunsa vuonna 2016 Osta tilalta -päivänä. Myöhemmin nimi vaihtui Lähiruokapäiväksi ja mukaan järjestäjäksi kutsuttiin kaiken kokoiset ja näköiset tuottajat, tilat, puutarhat, palvelut, yrittäjät ja jatkojalostajat, jotka työskentelevät suomalaisen lähiruoan tai maaseudun parissa.
Valtakunnallinen tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuonna 2024 mukana oli ennätykselliset 318 tapahtumajärjestäjää ja arviolta yli 100 000 vierailijaa.
Lähiruokapäivällä on myös suojelijat. Kunniatehtävässä toimivat suojelijat tekevät töitä intohimoisesti lähiruoan tai maaseudun kehittämisen parissa. Tutustu Lähiruokapäivän suojelijoihin.
Lähiruokapäivän joulu
Lähiruokapäivän joulua juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. Ajatus joulun ja Lähiruokapäivän yhdistämisestä syntyi halusta tuoda lähiruoka entistä vahvemmin esiin myös joulupöydässä ja pukinkontissa. Lähiruokapäivän kohdekartan avulla lähellä tuotettuja herkkuja on helppo hankkia.
Toisin kuin syksyllä tiettynä viikonloppuna järjestettävä Lähiruokapäivä, Lähiruokapäivän joulu kokoaa yhteen esimerkiksi joulun alla avoinna olevat tilamyymälät, joulumarkkinoille osallistuvat yrittäjät tai vaikkapa joululounaan tarjoavat kohteet. Lähiruoan lisäksi kohteissa pääsee joulun tunnelmaan! Tapahtumat sijoittuvat marras–joulukuulle, ja jokaisella kohteella on omat aikataulunsa. Ajankohtaiset aukiolotiedot löytyvät ilmoituksista.
Lähiruokapäivän takana on EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus – rahoitus tukee maataloutta ja maaseutua koko Suomessa
Lähiruokapäivän taustalta löytyy EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla rahoitetaan Suomen maaseutualueita ja maataloutta. Näin turvataan kansalaisille ruoka, viljelijöille kohtuullinen elintaso, edistetään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä käytäntöjä ja tehdään maaseudusta entistä parempi paikka asua.
Rahoitus on mukana mahdollistamassa viljelijöiden asumisen maaseudulla: kun omalta alueelta löytyy elinvoimaisuutta ja palveluita, pystyvät viljelijät asumaan maaseudulla ja tuottamaan suomalaisille kotimaista ruokaa – ja pitämään huolen meistä kaikista. Elinvoimainen maaseutu on meidän kaikkien yhteinen asia.
Mitä kaikkea rahoituksella saadaan aikaan?
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella on suomalaisia ruoantuottajia tukeva ja ohjaava rooli. Sen avulla varmistetaan, että Suomessa viljelijät pystyvät tuottamaan kotimaista ruokaa. Rahoitus on keskeinen keino maatalouden vesiensuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä sekä kasvihuonekaasupäästöjen hillinnässä.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta voi hakea myös erilaisiin toimiin, joilla parannetaan kotiseudun viihtyisyyttä ja palveluja. Rahoituksen turvin kylälle voidaan perustaa esimerkiksi kokoontumistilat tai liikuntapaikka. Tukea voivat hakea myös yrittäjät esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Lisäksi rahoituksella rakennetaan esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä sellaisilla alueilla, joilla niitä ei markkinalähtöisesti rakenneta.
Rahoitusta voi saada myös erilaisiin ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin, jotka liittyvät esimerkiksi energiansäästöön, vesihuoltoon tai luonnon monimuotoisuuteen.